Minulla on ollut ikävä sinua

Ulkona on yhtä kylmä kuin mun sisällä, voisko joku lämmittää? Äiti kävelee kotiin päin ja mä näytän väsyneemmältä kuin koskaan, voisko joku auttaa? Antaako kukaan koskaan vastauksia mun turhiin kysymyksiin, tuskin. Polttaisin savukkeen jos en olisi jo lupautunut lopettamaan, mutta sehän on mun oma päätös poltanko. Tupakka on niin hyvää ja se savu mikä nousee on niin kaunista, mutta mä olen luvannut. Mua raivostuttaa, haluun hypätä parvekkeelta alas. On kuuma ja kylmä, tunnen kun veri kohisee päässä. Hyi vittu en jaksa.

Sinä olet kauniimpi kaduilla, loisteputkimaailman valoissa.

"Minä olen opettanut tyttäreni pukeutumaan peittävästi, että kenenkään miehen päässä ei naksahda."

Onko se tytön vika jos tyttö raiskataan? Nyt on talvi, olen juuri tullut valokuvaamasta ja kävelen kaupassa hame päällä ilman sukkahousuja. Saan alentavia katseita mieheltä jolla on lapsi rattaissaan, miksi mä en saa ostaa mun kaalia rauhassa? Koska mulla näkyy reittä kankaan sijasta, koska mä olen menossa kotiin nukkumaan enkä jaksanut laittaa sukkahousuja jalkaan. Olen vihdoinkin niin itsevarma että voin pukea hameen päälle välittämättä selluliiteistani, tai siitä onko säärikarvat vähän liian pitkät. Ennen pelkäsin, että jos nyt kävelen pylly vilkkuen joku raiskaa minut. Nykyään saatan kävellä pelkkä verkkopaita ja sukkikset päällä, koska minulla on oikeus laittaa juuri ne vaatteet päälle mitkä haluan. Minun ei tarvitse pelätä miehiä jotka raiskaavat naisia, minulla on oikeus olla minä!

"Sun nännit näkyy tossa kuvassa, onnea työnhakuun!"

Kuka sen päätti, että kun mies laittaa paidattoman kuvan internetiin se on vain mukava lomakuva thaimaasta ja jos nainen tekee saman se on pornografiaa? Mun nännien alla on vähän enemmän rasvakudosta kuin miespuolisilla henkilöillä, ne on kuitenkin vaan nännit eikä mikään sen suurempi asia. Nännien ei pitäisi vaikuttaa töiden saamiseen, miehillä voi olla useita kuvia ilman paitaa. Miksi niitä kuvia ei sitten työhaastattelussa etsitä miesten facebooksivuilta ja toruta "nyt sä et kyllä voi tulla tänne töihin kun sun nännit näkyy." Ainiin ne on miesten nännit, ihan eri stratosfääreissä meneviä juttuja. Vielä tänäkin päivänä vuonna 2015 naisten nännit on piilossa pidettävä asia. "Heidi klum pelasti lastenhoitajan ja poikansa hukkumiselta, nänni tuli esiin bikineistä." Tästä piti tehdä uutinen koska? Heidi pelasti kaksi henkeä, vai koska Heidin nänni näkyi. Lopettakaa naisten nännien seksualisoiminen!

"Voitko lähettää mulle belfien tai tissikuvan, kun sun askissakin on niitä?"

Lisään aina sillointällöin kuvia mun takapuolesta internetiin, onko se kutsu pojille/miehille tulla pyytämään lisää. En ole ikinä kenenkään pyynnöstä laittanut yhtäkään kuvaa, vaan jokaisen omasta tahdostani. Saako belfieitä ja tissikuvia tulla pyytämään, vai onko se alentavaa. Mä pidän rintoja ja takapuolta jokaisella erittäin viehättävänä ruumiinosana, niitä on niin monia erilaisia. Onko oikein sanoa "sulla on tosi kauniit tissit, laita kuvaa niistä!" tai että "hyvä perse laita privakuvaa." Näin henkilökohtaisesti voin kertoa etten halua yhtäkään viestiä liittyen mun rintoihin tai takapuoleen. Itseäni ahdistaa myös kun ihmiset tulee surunaamojen kera kertomaan, että mulla on parempi pylly kuin heillä. Ei ole kiva kuulla olevansa parempi jossain asiassa, mihin monet eivät voi mitenkään vaikuttaa. Annetaan jokaisen kukan kukkia juuri sellaisena kuin on.

"Mummojen alusvaatemalli 2015"

Onko se vain mummojen oikeus pitää 50-luvulla muodissa olleita alusvaatteita? Kauniisti vyötäröä korostavat korkeavyötäröiset pikkuhousut on taas muodissa, myös tavalliset toppauksettomat rintaliivit löytyy nykyään alusvaateosastoilta. Eikö niitä sitten saa ostaa vai, kun joku sanoi niiden olevan mummojen alusvaatteita? Muutaman vuoden ajan olen käynyt monkin alusvaateosastolla, ihailemassa korkeävyötäröisiä pikkuhousuja ja toppaamattomia rintaliivejä. Samaa aikaa peläten, että mitä jos mun nännit näkyy paidan läpi, tai pikkuhousurajat legginseissä. Eihän sellainen ole nykyään sallittua, kun jokaisella naisella pitää olla tutut ja turvalliset stringit tai hipsterit jalassa. Jo kaksi vuotta sitten aloin inhoamaan stringejä ja sitä miten ne hiertävät takapuolen välissä, mutta puin niitä vain miellyttääkseni petikumppaneitani. Nykyään viis veisaan muiden mielipiteistä ja puen kauniita alusvaatteita päälleni vain miellyttääkseni itseäni.

"Hyi vittu sulla on selluliittia"

Näin ensimmäistä kertaa jaloissani selluliittia, kun olin 13-vuotta vanha. Ei se ollut normaalia, kaikilla läskeillä vanhoilla ihmisillä on selluliittia. Yritin kaikin keinoin kuivaharjata ja saada rasvaa liikkumaan, huonoin tuloksin. Selluliittia kannan mukananai edelleen ja nykyään vähän enemmän, mutta en välitä. Äitini opetti, että selluliittia on melkein joka naisella. Voin tietysti tehdä asian eteen itse jotain treenaamalla, mutta en ole päässyt vielä ihan sinne asti. Selluliitti on melkein jokaiseen naiseen kuuluva asia, joillain sitä on enemmän ja joillain vähemmän. Luulin vuosia, että minulla ei ole oikeutta kävellä kesällä ilman paksuja sukkahousuja, koska muut ikäiseni katsoisivat minua vinoon. Minun jalat, minun selluliittini, en varmasti käytä ensi kesänä sukkiksia ja menen ylpeänä uimapuku päällä rannalle!

"Sullahan on ihan sairaasti raskausarpia, eihän sulla oo vauvaa."

Kun olin 11-vuotias aloin lihomaan sairaalloisesti, isäpuoleni osti joka viikonloppu kotiin pizzaa ja välillä arkenakin. Mässäilin kaikenlaista turhaa ja levisin kuin pullataikina. Istuin kerran jalat koukussa lattialla, kun takareisissä alkoi tuntua outoa napsahtelua. En osannut ajatella, että mistä se olisi voinut johtua. Näin vanhemmalla iällä olen huomannut takareisieni olevan täynnä arpia. Koulussa tytöt ihmettelivät kun kylkeni olivat täynnä punaisia arpia, sain paljon kysymyksiä ja moittimista siitä ettei näin nuori voi olla raskaana. Enhän minä ollutkaan, söin lohturuokaa pahaan olooni ja lihoin. Kukaan ei ollut kertomassa minulle, että raskausarvet on useaan ihmiseen kuuluva asia. Kertokaa kaikille, että raskausarvet on ok minun täytyi oppia se itse.

Anna rakas voimia jaksamaan, alusvaatemainokset kaduilla.

Minä ja siskoni, me olemme voittamaton pari. Moni on haukkunut ja yrittänyt lannistaa, mutta kukaan ei siinä onnistu. Katsokaa nyt meitä. Joka kerta kun kuuntelen Jipun kaksi kauneinta, muistan kuinka ihana sisko minulle on siunautunut. Tänään oli taas sellainen päivä kun meikattiin ja ihmeteltiin, että mitäs nyt. No päätettiin laittaa äiti kuskiksi ja haettiin yhteisvoimin kamerajalusta luotani ja tultiin takaisin äidin parvekkeelle.

 Kuitenkaan en ajatellut nyt puhua rakkaasta siskostani, jätän sen toiselle kerralle.

Haluaisin muistuttaa niitä ihmisiä joiden takia nään vieläkin painajaisia. Elämäni ensimmäinen isähahmo, muistatko sen kerran kun en suostunut katsomaan sinua silmiin kun itkin. Vedin hupun päähän ja joka kerta sinä revit sen pois, viimeisellä kerralla painoit sen niin syvälle päähäni että niskaan sattui. En ole vuosiin pystynyt katsomaan ihmisiä silmiin takiasi. Muistatko sen kerran kun sanoin jotain väärin ja sain seistä vesisateessa tunnin odottamassa sinua kaupasta. Olen vihannut sadetta siitä lähtien. Kutitit aina liian kovaa, etkä lopettanut vaikka käskin. Vuosia potkin ihmisiä jos joku yritti koskea kylkiini. Leikkasin ensimmäisen kerran hiukseni lyhyiksi ja näytin mielestäsi pottapäältä. Olit syy vuosia kestävään hiusten kasvatukseen. Kaikki tekosi jättivät minuun lapsuusiäntrauman ja pimeänpelon, se ei kuitenkaan haittaa. Nykyään katson ihmisiä silmiin, rakastan sadetta ja tykkään kun ihmiset kutittaa minua. Saat anteeksi vaikka et edes pyytänyt ja tämä kuva on omistettu sinulle.

Sinä joka haukuit minua rumaksi, läskiksi, lehmäksi tai huoraksi. Kuudennella vaihdoin koulua jatkuvan koulukiusaamisen takia. Ei se ollutkaan niin hyvä idea, ikäiseni pojat alkoivat jatkuvasti haukkumaan ulkomuotoani. En ollut treenattu cheerleader tyttö, olin masentunut. Seitsemännen ensimmäisenä päivänä, tulin kouluun naama täynnä lävistyksiä. Tiesin muiden ihmettelevän mitä minulle on käynyt. En maininnutkaan vielä, mutta 13-vuotiaana alkoi myös bulimia. Jatkuva ruokien ahmiminen ja oksentelu mikä ei johtanutkaan muuhun kuin vatsalaukuntulehduksiin. En voinut sietää itseäni, monta kertaa itsensä satuttaminen oli helpompi vaihtoehto kuin kouluun meneminen. Saatte kaiken anteeksi, katsokaa Jassua nyt.

Te jotka haukuitte minua lesboksi kun vedin ensimmäisen kerran pääni kaljuksi, se oli ratkaisevaa. En pystynyt neljään vuoteen leikkaamaan hiuksiani pois, vaikka sitä jatkuvasti teinkin. Tiesin etten ikinä tulisi saamaan ikäisteni poikien hyväksyntää, koska näytin ikäiseltäni pojalta. Hain kaksi vuotta hyväksyntää vanhemmilta miehiltä seksin kautta, koska luulin etteivät pojat pidä minusta tällaisena. Miksi minä en saa instagramissa kymmenittäin sydämiä selfieihini. (tiedän rankkaa) Sekään ei haittaa, ette varmaan edes muista tehneenne niin, mutta tässä teille omistettu kuva.

Sinä joka muokkasit minusta kuvia ja lähetit niitä blogini kommenttiboksiin, se loukkasi. Itkin kaksi päivää, koska sairastin edelleen syömishäiriötä enkä mitenkään pystynyt näkemään itseäni kauniina. Sinä joka käskit osastojaksoni aikana minun tappaa itseni, todella julmaa. Pulssini kiihtyi ja olin todella ahdistunut, jos äitini ei olisi vienyt minua sinä iltana sairaalaan olisin tappanut itseni. Kaikki te jotka edelleen jankutatte ja te jotka olette vuoden päivät jaksaneet jankuttaa kuinka ruma ja läski olen. Opetelkaa rakastamaan itseänne ja sen jälkeen rakastakaa myös muita, minä olen upea ihminen enkä muuksi muutu. tässä kuva jokaiselle internetkiusaajalle!

TÄMÄ ON KUVA VOITTAJASTA!